Elokuva

Yleiskatsaus espanjalaisen elokuvan kehityksen eri vaiheisiin, Nina Moberg

Espanjalaiset audiovisuaaliset tuotannot ovat toimineet monelle Espanja-fanille alkusysäyksenä maan kieleen ja kulttuuriin. Tässä osiossa pääset tutustumaan pääpiirteittäin espanjalaisen elokuvan historiaan ja keskeisimpiin ohjaajiin. Saat myös katseluvinkkejä erilaisten listojen muodossa, joiden avulla voit jatkaa elokuvaharrastusta ja tutustua espanjalaiseen elokuvatuotantoon. Lopuksi löydät linkkejä muutamiin elokuviin, jotka ovat katsottavissa ilmaiseksi YouTubessa.

Elokuva osana kaupunkikulttuurin kehitystä

Elokuvat alkoivat nousta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa keskeiseksi ajanvietteeksi kaupunkilaisväestön keskuudessa. Ensimmäinen espanjalainen juonellinen elokuva – joka tässä vaiheessa oli vielä mykkäelokuva – oli vuonna 1897 ilmestynyt barcelonalaisen ohjaajan Frutuos Gelabertin La riña de un café. Valtaosa espanjalaisista mykkäelokuvista on kadonnut tai tuhoutunut. 

Ensimmäisiä  espanjalaisia  äänielokuvia puolestaan ovat vuonna 1930  ilmestyneet Florián Reyn ohjaama Fútbol, amor y toros (Football, Love and Bullfighting)  sekä Francisco Elías Riquelmen El misterio de la Puerta del Sol. Samoihin aikoihin  ilmestyivät myös Florián Reyn mykkäelokuva La aldea maldita (The Cursed Village), josta tuli hitti Pariisissa sekä Salvador Dalin ja Luis Buñuelin kulttimainetta nauttiva ohjaus Un perro andaluz (Andalusialainen koira).  Muita alkuvaiheen elokuvantekijöitä ovat muun muassa Ricardo de Baños, Albert Marro, Juan María Codina sekä Segundo de Chomón, joka oli pioneeri myös elokuva efektien alalla. 

Espanjalaisissa alkuvaiheen elokuvissa näkyivät kansainväliset vaikutteet mitä tulee tarinankerrontaan, tekniikkaan ja visuaalisiin keinoihin. Espanjalaiset ohjaajat saivat inspiraatiota muunmuassa aikakaudelle tyypillisistä takaa-ajo teemoista sekä ranskalaisesta film d’art elokuvasuuntauksesta, jolle keskeistä oli näyttelijöiden juhlallinen ilmaisu, panostus puvustukseen ja lavastukseen tavoitteenaan ulottaa elokuvan vetovoimaa myös yhteiskunnan ylemmillä portailla oleviin yhteiskuntaluokkiiin. 

Barcelona oli 1800-luvun lopulla Espanjan kaupungeista kaikista modernein ja vertailukykyisin muiden eurooppalaisten suurkaupunkien kanssa ja elokuvatuotannon keskittymä ainakin vuoteen 1914 asti. Ensimmäiset Barcelonan elokuvateatterit olivat ranskalaisten ja amerikkalaisten yhtiöiden perustamia, jotka laajensivat myöhemmin toimintaansa pääkaupunkiin Madridiin. 

Vuoden 1888 maailmannäyttelyn järjestäminen Barcelonassa antoi kaupungille erityistä etumatkaa kehityksessä, johon kuului muun muassa sähköisen katuvalaistuksen laittaminen pääkaduille. Muita keskuksia, joissa elokuva alkoi saada jalansijaa olivat Valencia, A Coruña, Sevilla ja Zaragoza. 1910-luvulta eteenpäin elokuvatähtien julisteet, elokuvaan keskittyneet aikakauslehdet ja mainokset alkavat yleistyä kaduilla ja kioskeissa. 

Elokuvat ja diktatuurin aika

Espanjan sisällissodan syttyessä elokuvasta tuli keino levittää propagandaa. Sodan päättyessä Francisco Francon johtamien falangistien voittoon, monet elokuvantekijät lähtivät maanpakoon. 1960–1970-luvun puoliväliin puolestaan viitataan uuden espanjalaiseen elokuvan aaltona (Nueva Ola Española) tai uutena espanjalaisena elokuvana (Nuevo Cine Español). Suuntauksena, johon lukeutuvat elokuvantekijät uudistivat espanjalaista elokuvaa ja pyrkivät purkautumaan sensuurin läpi keinoinaan musta huumori, metaforat ja allegoriat. Tätä suuntausta edustaneita ohjaajia ovat muun muassa Mario Camus, Miguel Picazo, Francisco Regueiro, Manuel Summers, Carlos Saura, Victor Erice ja Fernando Fernán Gómez.  Vasta diktatuurin päättyminen 1970-luvun puolessa välissä antoi mahdollisuuden käsitellä lähihistorian tapahtumia avoimesti elokuvan keinoin. 

Palkittuja espanjalaisia elokuvia: Oscar- ja Goya Awards

Espanjalainen elokuva on vakiinnuttanut asemansa ja saanut näkyvyyttä myös ulkomailla. Espanja on ollut ehdokkaana parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin saajaksi  22 kertaa ja sille on myönnetty kyseinen palkinto neljästä elokuvasta:  

Espanjalaisen elokuvan omat  merkittävimmät tapahtumat ovat syyskuussa baskimaassa järjestettävä San Sebastianin kansainvälinen elokuvafestivaali (Festival de Cine de San Sebastián), Valladolidissa Castilla y Leonin itsehallintoalueella myöskin syksyllä järjestettävä Kansainvälinen elokuvaviikko (Semana Internacional de Cine de Valladolid tai Seminci) sekä tietenkin alkuvuodesta Madridissa järjestettävä Goya-palkintogaala, jossa palkitaan parhaat espanjalaista tuotantoa olevat elokuvat ja niiden tekijät. 

Parhaan elokuvan Goya-palkinnon saaneisssa elokuvissa korostuu draamojen ja jännityselokuvien suuri osuus.  Viime vuosikymmeninä palkinnon ovat saaneet seuraavat elokuvat:  

  • Alauda Ruiz de Azúa: Los domingos (2025)

  • Marcel Barrena: El 47 (2024) ja Arantxa Echevarría: La infiltrada (2024) 

  • J.A. Bayona: La sociedad de la nieve (2023) 

  • Rodrigo Sorogoyen: As bestas (2022) - The Beasts

  • Fernando León de Aranoa: El buen patrón (2021) 

  • Pilar Palomero: Las niñas (2020)

  • Pedro Almodóvar: Dolor y gloria (2019)

  • Rodrigo Sorogoyen: El reino (2018) - The Cantidate  

  • Isabel Coixet: La librería (2017)

  • Raúl Arévalo: Tarde para la ira (2016)

  • Cesc Gay: Truman (2015) 

  • Alberto Rodríguez: La isla mínima (2014) - Marshland

  • David Trueba: Vivir es fácil con los ojos cerrados (2013) - Living is Easy With Eyes Closed

  • Pablo Berger: Blancanieves (2012) - Snow White 

  • Enrique Urbizu: No habrá paz para los malvados (2011) - No Rest for the Wicked 

  • Agustí Villaronga: Pa negre (2010) - Black bread

  • Daniel Monzón: Celda 211 (2009) - Cell 211

Espanjaisen elokuvan asema kotimaassa

Vaikka espanjalaisen elokuvan asema on vahva, ja ne ovat katsotuimpien elokuvien kärkikymmenikössä hyvin edustettuina,  niin määrällisesti ulkomaisia elokuvia näytettiin ainakin edellisenä vuonna enemmän. Vuonna 2025 esitetyistä elokuvista 768 elokuvaa oli espanjalaisia ja 1729 ulkomaista, pääosin amerikkalaista, tuotantoa. Viime vuonna Espanjassa oli 734 elokuvateatteria, joista suurin osa sijaitsi Katalonian itsehallintoalueella, muita elokuvalevityksen kannalta keskeisiä alueita ovat Andalucia, Valencia ja Madrid. 

Espanjan kulttuuriministeriön lukujen mukaan vuonna 2025 Espanjassa esitettiin lähes 2500 elokuvaa,  melkein 800 oli ensi-iltaelokuvia. Edelliseen vuoteen 2024 verrattuna nousua esitettyjen elokuvien määrässä oli 3,9 % ja ensi-iltojen suhteen 8 %. Katsojia oli edellisenä vuonna 66,9 miljoonaa ja elokuvien lipputulot 460,3 miljoonaa euroa. 

2000-luvun aikana katsojamäärät ovat olleet laskevia, mutta lähteneet pikkuhiljaa nousemaan koronapandemian jälkeen. Vuoden 2004 huippulukuihin, jolloin katsojien määrä oli reilusti yli 100 miljoonassa, on kuitenkin paljon matkaa.

Espanjan kulttuuriministeriö koostaa vuosittain listauksen katsotuimmista espanjalaisista elokuvista. Kiinnostavaa listauksessa on se, että useina vuosina peräkkäin vuoden katsotuimpana elokuvana on ollut espajalainen (perhe)komedia. Ohjaaja-näyttelijä Santiago Seguran  nimi hallitsee listaa.  Ennen Padre no hay más que uno -sarjaa Segura tuli tunnetuksi komedia roolistaan José Luis Torrentena, härskinä ja keinoja kaihtamattomana yksityisetsivänä, joka on todellinen antisankari. 

Katsotuimmat espanjalaiset elokuvat 2016 - 2025

(Lähde: Espanjan kulttuuri-, opetus- ja urheiluministeriö)

  • Santiago Segura: Padre no hay mas que uno 5 (2025) - Father There Is Only One 5 

  • Santiago Segura: Padre no hay mas que uno 4 (2024) - Father There Is Only One 4

  • Javier Fesser: Campeonex (2023) - Campeonext 

  • Santiago Segura: Padre no hay mas que uno 3 (2022) - Father There Is Only One 3

  • Santiago Segura: A todo tren. Destino Asturias (2021) - The Kids Are Alright

  • Santiago Segura: Padre no hay mas que uno 2: La llegada de la suegra (2020) - Father There Is Only One 2

  • Santiago Segura: Padre no hay mas que uno (2019) - Father There Is Only One 

  • Javier Fesser: Campeones (2018) - Champions

  • Enrique Gato & David Alonso: Tadeo Jones 2: El secreto del Rey Midas (2017) - Tad the Lost Explorer and the Secret of King Midas

  • Juan Antonio Bayona: Un monstruo viene a verme (2016) - A Monster Calls

Elokuvia katsojien arvioiden mukaan listaava Filmaffinity-sivusto antaa seuraavanlaisen listan parhaista espanjalaisista elokuvista

Osa näistä elokuvista (5) on katsottavissa espanjaksi Youtubessa.

Linkkejä Youtubessa katsottavissa oleviin espanjalaisiin elokuviin